maanantai 14. lokakuuta 2013

Kuopuksen astmalääkkeiden Diskus kokeilu on onnistunut, juhuu! Rikkinäiset Babyhalerit voi laittaa roskiin ja ihailla ison pojan olemusta kun astmalääkkeet imaistaan varmoin ottein kiekosta sisuksiin. Onhan poika tekniikan osannut jo kauan mutta ei ole suostunut Diskuksiin siirtymään. Mutta nyt on. Jo kiekon kuljettaminen mukana on helpompaa kuin Halerin.




Saimme fyssalta niitä jumppaohjeita Kuopukselle. Juup, ekat muutamat päivät niitä hienosti muistettiinkin tehdä mutta siihen se vähän niinkuin jäi. Ei yksinkertaisesti muista! Ja jos muistaa, sen tekee siinä kohtaa kun jumppaan ei ole mahdollisuutta ja sitten sen unohtaakin.
 

Olemme lähdössä viikon lomalle ensi sunnuntaina. Kun meidän allergikko-kaksikkomme lähtee, mihin tahansa kylään, lomalle, piknikille tai syntymäpäiville, kuuluu lähtöön AINA tarkka ja huolellinen ruokasuunnittelu: mitä määränpäässä on tarjolla? Sopiiko jonkin niistä jommallekummalle? Mitä tarvitsemme mukaan? Suolaista, makeaa? Pidemällä reissulla on suunniteltava ruokalistaa vielä tarkemmin. Ja mietittävä säilytys. Mitä voimme ostaa periltä kaupasta, mitä pitää ottaa mukaan? Miten käy Esikoisen ruokakierron?





Miten minä aina välillä haaveilen että lapseni saisivat vain ottaa mitä tahansa mitä ravintolasta, pöydästä, tiskiltä tai listalta löytyy. Toiveeni toteutuu nyt melkein. Lomapaikkamme keittömestari otti todella haltuunsa poikien ruokarajoitukset ja luottavaisin mielin lähdemme ilman eväitä lomailemaan. Pojille järjestyy niin aamupala, lounas, päivällinen kuin iltapala. Jollekkin aika itsestään selvä asia mutta meille jotain aivan uskomatonta.

Mutta ehkä silti kuitenkin otan pojille keksipaketit mukaan. Jos vaikka herkkuja ei löydykkään..?

lauantai 12. lokakuuta 2013

Kävimme molempien sankareiden kanssa lääkärissä viikolla. Molemmilta otettiin prickit perussarja puista ja eläimistä. Kuten odotettu kummallakaan ei näkynyt niissä mitään - kuten ei ennenkään. Koska molemmat kuitenkin reagoivat, varsinkin koivulle, vuosi vuodelta voimakkaammin päätimme aloittaa siedätyshoidon. Koska pricktestit olivat negatiiviset, ei aloiteta pistossiedätystä vaan uusi hunajasiedätys. Tästä siedätysmuodosta on saatu hyviä tuloksia. Hunaja ei ole mitä tahansa hunajaa vaan lääkehunajaa jossa nimenomaan on lehtipuiden siitepölyä. Jännää, osotan kovasti tuloksia ja sitä että kevät olisi jo ensi vuonna aavistuksen helpompaa!



Molemmat puhalsivat myös hienosti spirometriaa. Esikoisella on sitä harjoiteltu jo muutama vuosi ja nyt vihdoin tulokset alkavat olla luotettavia. Pikku virtuoosi kuopuksemme hoksasi tekniikan nopeasti ja puhaltaa kolmannen kerran jälkeen jo paremmin kuin isoveljensä.

Olin Esikoisen PEF-arvoista hiukan huolissani. Viime vuonna olivat ne 230-240 tasoa kunnes romahtivat keväällä 200-vaiheille. Ja vaikka siitepölyt ym infektiot väistyivät, ei lukemat parantuneet. Kunnes nyt !! Huojennus. Esikoinen on ollut myös TODELLA TERVE tämän syksyn ja antibiootti ruljanssin aloittikin Kuopus poskiontelotulehduksella. Sarvikuono huuhtelu olisi nyt todella tärkeää aloitella (Esikoisen kanssa tämä on jo rutiinia) mutta lahjonnan tasosta neuvotellaan vielä.