sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Hunajasiedätys on puhellettu poikki Kuopuksen kohdalla. Oireet alkoivat olla aikamoiset eikä astmalääkkeet enää auttaneet levottomuuteen tai pahaan oloon. Hunajan poisjättö sitten onneksi (?) auttoi nopeasti. En ollut varautunut tälläiseen, että siitä tulisi näin voimakkaat oireet. Kuin olisi kevät tullut!

Lepäämme joulun ja aloitamme sitten siedätyksen uudelleen. Tällä kertaa annoksen nosto tehdään hyvin paljon hitaammin ja rauhallisemmin.

Joulu ja sen odotus luo oman tunnelmansa näin erityisessäkin arjessa. Kovasti pojat kuusta jo kinuvat ja sen sitten otamme pian varastosta esille. Luonnonkuusta ei meille voi tällä hetkellä ottaakkaan.

Odotan joululomaa lasteni kanssa ja toivon että voimme viettää sitä ilman sairauksia välissämme. Se ei ole aina niin helppoa katsoa lastaan aidosti lapsena ja jättää kaikkia sairauksia hetkeksi sivuun. Ahkerasti sitä harjoittelen kuitenkin koska lapsillani on oikeus siihen.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Kävimme Kuopuksen kanssa 6v neuvolassa. Poika oli ensin oma ihana yhteistyökykyinen itsensä mutta kyllästyi pian neuvolatätin ja harjoittelijan lässytykseen (kuka lässyttää 6 vuotiaalle??) ja muuttui vielä ihanammaksi yhteistyökyvyttömäksi itsekseen. Jäi temput ja hypyt tekemättä vaikka tädit kuinka yrittivät.

Kuulotesti teki kuitenkin mallikkaasti. Olin jo ihan unohtanut että viime vuonnakin toisessa korvassa oli vähän kuulon alentumaa ja nyt kuulo oli huonontunut entisestään. Varasin siis ajan vaihteeksi lääkärille. (Eikö MIKÄÄN riitä?) Tarkoituksena oli kaiken päälle laittaa influenssa ja MPR rokote. Mitäs luulette, onnistuiko? No ei, ei todellakaan.

Pojat ovat olleet molemmat tiukalla Ventoline kuurilla. Esikoisella tarve alkaa taas vähentyä mutta tuntuu että Kuopuksella tarve senkun lisääntyy. Onneksi ottaa kiekon ilman tappelua ja mallikkaasti.

Odotan joulua ja sitä miten lapseni voivat osallistua aivan eritavalla kuin aikaisemmin jouupöydän antimiin. Huomasin, että Jalostajan hernekeitto sopii molemmilla pojille. JIHUU eka valmisruoka mikä sopii! Se, maistuuko se onkin toinen asia. Vielä en ole tätä ilouutista lapsilleni kertonut ;)

Löysin Esikoiselle myös valmista torttutaikinaa, maksoi maltaita mutta jee, oli sekin VALMISTA. Toteutus oli vähintäänkin haastavaa, gluteeniton taikina kun ei ole samanlaista työstettävää kuin vehnätaikina. Kolmasosa taikinasta mössääntyi yhdessä luumuhillon kanssa mutta sain minä torttujakin aikaiseksi. Ja pääasia - poika tykkää!!