Kävimme tänään Kuopuksen kanssa lääkärissä, paikallisessa sairaalassa. Olimme saaneet sinne ihan lekuriin kutsun kun oma yksityislääkärimme oli laittanut lähetteen vain kortisolirasitusta varten. Rasitus tehdään vain sairaaloissa. Mutta saimme tosiaan lääkäri ajan ja lääkärilläpä oli selvä agenda!

Olemme siis käyneet todella hyvällä, ymmärtäväisellä, pätevällä ja taitavalla lääkärillä nyt 6 vuotta Kuopuksen kanssa. Eli aina. Hoitoa on noudatettu hyvässä yhteisymmärryksessä ja asiat ovat rullanneet eteenpäin. Paljon on takapakkeja ollut mutta niistä on selvitty. Ruokavalio on laajentunut upeasti eikä nykyinen kielletyt lista tunnu juuri miltään, vaikka sitä koko ajan yritetään ja puretaankin pois hyvää tahtia. Puoleen vuoteen ei juurikaan ongelmia ole ollut, kevään keuhkokuumetta lukuunottamatta. Olemme (ihme kyllä!) pärjänneet miedommalla Seretidellä vaikka Ventolinea on tarvittaessa mennyt senkin edestä. Tilanne on siis aika hyvä kaikin puolin.

Tämä lääkäripä oli eri mieltä. Hän tiesi Santusta etukäteen sen että jotain allergioita on ollut ja on sekä lääkityksen. Ja tietty kortisolikokeen tulokset (altistus oli muuten ok, vaikka kortisoli arvo oli vielä matalalla). EI muuta. Ei historiaa sen tarkemmin, ei sitä miten kaikki on edennyt ja millä aikataululla. Mutta oli jo jutellut ylilääkärinkin kanssa hoidosta ja hoitotavoitteista. VAIKKA EI OLLA EDES HOIDOSSA SIELLÄ!!!

Ja lääkärin agenda siis oli saada Kuopus sinne sairaalaan hoitoon. Antoi monta kertaa ymmärtää ja sanoi suoraankin, että pojalla on aivan liian vahva lääkitys (juu, ihan huvikseen niitä annetaan) ja se pitäisi saada purettua mahdollisimman pian (juu, sepä tässä on meilläkin tavoitteena mutta eipä ole tullut mahdollisuuksia viime aikoina. Aikaisemmin ei pärjätty vähään aikaan kuin maksimi lääkkeillä). Myös ruokalistan kielletyt sai, jos nyt ei kauhistusta niin pöyristystä, että miten pojalla voikaan olla noin paljon vielä kiellettyjä, nekin pitäisi mahdollisimman nopeasti saada purettua pois (niin, mitäköhän me tässä koko ajan tehdään.. just kokeiltiin maissi ja peruna joista kumpikaan ei mene päivittäisessä käytössä mutta peruna voisi mennä kerran viikossa. Ja just todettiin persilija sopivaksi!).

Lääkäri ei selvästikkään pystynyt hahmottamaan pojan kokonaistilannetta suhteessa aiempaan mutta oli kovasti meitä hoitamassa, mielestään paremmin kuin oma lääkärimme. Ja rivien välistähän suolioireet eivät niitä oikeita oireita ollut...

Mitäpä luulette, jäätiinkö sinne kirjoille ;) ?