Ihmettelin alkuviikosta mieheni keittämää spagettia pahasti vilja-allergiselle Esikoiselle. Se oli liian vaaleaa. En kuitenkaan lähtenyt asiaa tarkistamaan vaan luotin sen sopivuuteen.

Tänään keitin taas spagettia ja kun otin maissispagetit esille tajusin ettei se ollut sitä mitä poika oli viimeksi syönyt.

Poikani oli syönyt vennäspagettia. Kaksi kertaa. Ison annoksen. ILMAN OIREITA !!!!

Aikaisemmin kotimaiset viljat ovat olleet Pahikisia ja isolla P:llä. Ne ovat tehneet jo pienenä annoksena vahvoja oireita.

Minulta melkein pääsi itku kun ymmärsin mitä tämä vahinko altistus tarkoittaa. Vaikka allergiat eivät kokonaan olisikaan parantuneet, on jotain hyvin merkittävää tapahtunut ja hyvään suuntaan.

Vehnä oli tarkoitus kokeilla ensi syksynä mutta jatkemmekin kokeilua tästä ja poika tulee alussa saamaan venhnää kerran, kaksi viikossa. Maltillisesti mutta varmasti.

Tämä on ihan uskomatonta enkä taida vieläkään uskoa mitä on taphtunut.

Muuten, olenko muistanut kertoa Kuopuksen kuulon huonomisen hoidosta? Mehän kävimme sitten lääkärissä sen asian kanssa terkkarissa. Lekuri halusi vielä kerran konrtollin ja jos poikkeavaa tuloksissa niin laittaa lähetteen eteenpäin korvalääkärille. Noh, niissä oli poikkeavaa edelleen, joten neuvolatäti lupasi laittaa lekurille viestiä että saadaan lähete.

Kuukausi tästä, tämän viikon alussa, kyselin terkkarista onko lähetettä vielä eteenpäin lähtenyt, mutta ei ollut. Hoitaja lupasi laittaa lekurille viestiä ja tänään tarkistin asian niin lähete on lähtenyt. Jännä nähdä milloin päästään seuraavalle lekurille! Vähän mietityttää koko juttu mutta ei onneksi huolestuta koska arjessa poika kuitenkin kuulee. Kyse oli vissiin vain korkeista äänistä.

Kuopuksen peruslimaisuus on helpottanut Duact-lääkkeen myötä. Tähän asti poika on ryystänyt ja räkinyt limaa pois, ilman että on nuhaa tms. Lääkäri näki poskinoteloissa limaa mutta ei tulehduksellista. Nyt lääkkeen myötä ryystäminen on helpottanut ja mukavaa kun poika on siinä mielessä hiljaisempi :D

Ja jännä juttu muuten - pitkästä aikaa poika koko päivän hyvällä tuulella - kas kummaa sadepäivänä ;)

Kävimme poikien kanssa lääkärissä kontrollissa. Jostain syystä, en tosiaan tiedä mistä, olin ottanut pojille peräkkäiset ajat lääkäriin. Aivan liian raskasta meille kaikille. Seuraavat ajat varasinkin sitten 2 viikon välein.

Spirometriat molemmat pojat puhalsivat hiensosti ja ilman minun läsnäoloa! Outoa, suharit ovat todella jo niin isoja että pystyvät moiseen!

Esikoisella ruokavalio kasvaa hissukseen mutta aika varmasti. Kaikki muut paitsi quinoa on sopinut kokeiluissa. Vihannespuoli on kasvanut viimeaikojen kokeilujen myötä. Seuraavaksi siirrymme yrtteihin. Mikä sen mukavampaa kuin napata (anopin) kasvimaalta tuoreita yrttejä ja niitä maistella ja laittaa ruokiin!! Lääkäri innostui niin kovasti ruokavalion laajentumisesta, että haluaa kotimaisten viljojejen kokeilua seuraavaksi. Koska siitepölykausi on jo kovasti päällä, jätämme tämän, aika ison, kokeilun ensi syksyyn. Aika jännää, mutta itsellä ei kauheita toiveita tässä ole.

Kuopuksen kohdalla hoksasimme että joskus pienenä pannaan pistetyt ruuat on jääneet kunnolla kokeilematta uudelleen. Joten peruna, maissi ja tomaatti on nyt seuraavana listalla mitä kokeilla. Näihin uskallan jo hiukan ladata toiveita. Pientä iho-oireiluahan Kuopuksella koko ajan on, mutta niin kauan kun suolisto on ok, en välitä näpyistä. Tällä hetkellä häiritsevin ihottuma on nenän ja suun välissä jota kieli lipoo koko ajan. Ja koska pojan rasvaaminen ei hereilläoloaikaan onnistu, on ainut tilaisuus rasvata öisin eikä sitäkään aina väsyneenä muista!

Kuopus on aina ollut ruumiinrankenteeltaan jytky ja sen jälkeen kun ruuat vapautettiin n. 3 vuotta sitten, painokäyrä nousi aika huimasti. Tähän toki sitten heti puututtiin ja ruokailuihin kiinnitettiin huomiota. Mutta kovasta työstä huolimatta ja tietoisena siitä että poika liikkuu päivän aikana runsaasti, ei painokäyrän nousu oiken tahdo taittua!

Monta kertaa olen käynyt läpi lapsen ruokailun (meillähän ei tarvitse koko perheen ruokailua käydä läpi kun kaikki syövät omaa ruokaansa) ja tehnyt pieniä muutoksia mutta ne eivät auta! On vähennettu muroja, jugurttia. On lisätty kasviksia. On valittua kuitupitoisempaa leipää ja oltu tarkkoja herkkumäärien kanssa. Mutta ei, mikään ei auta!!

Kerroin tämän lääkärille ja hän ajatteli että olisi sitten hyvä tarkistaa joitakin laboratorikokeita. Hyvä, olen siitä tyytyväinen! Voi poissulkea siten tiettyjä sairauksia mikä tilanteen voisi aiheuttaa. Ja silti me olemme tarkkoja ruokien kanssa mutta en tiedä enää mistä nipistää koska muuten poika ei saa mitään syötävää!

Kaiken kaikkiaan tilanne on siis poikien kohdalla - allergioiden ja astman suhteen- valoisa. Siitepölykaudesta on tulossa raskas ja sen jo huomaa Kuopuksen oireilusta. Ventolinet menee jo semilujaa ja Seretide on vaihdettu vahvempaan. Nenäsuihkeet menee ja Duact aloitettu (ihan uutena lääkkeenä).

Kovasti odotamme kesää poikien kanssa, siitä tulee ihana kesä!

Aloitimme Kuopukselle hunaja-siedätyksen uudelleen. Esikoinenkin oli ilman hunajaa muutamia viikkoja-yhtä hitsin hunajapurkkia ei meidän pikku kylästä saanut! On vain yksi kauppa mistä olen sitä löytänyteikä heillä sitä hyllyssä ollut. Ja tilaaminen kestää ja sitten se toimitus kestää..

 

Kauaa siedätystä ei kuitenkaan voinut jatkaa koska SIITEPÖLYKAUSI ON ALKANUT!!!

www.siitepoly.fi/.
Tästä tulee hyvin pitkä kevät. En tälläkään kertaa siis aloittanut Kuopuksen antihistamiinia ajoissa, Esikoisellahan se menee vuoden ympäri. Saa nähdä mitä tästäkin tulee...

Talvilomaa vietämme kyläillen, uiden, ulkoillen ja vain rauhassa ollen. Tykkään.

ps. käytiin neuvolassa, käytiin ottamassa rokote Kuopukselle joka jäi viime kerralla ottamatta ja hyvin meni! Mutta kyllä me sitä asiaa käytiinkin läpi ennen sitä!!

Ylen Akuutti ohjelmassa (jonka voi katsoa täältä) oli haastettelua ja tietoa asiasta mihin olen törmännyt aikaisemminkin, autismista ja ruokavaliosta. Tietynlainen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerikantaa ja sitä kautta vähentää autismin oireita. 

Olen huomannut lapsillani varsinkin Kuopuksella, mielialan ja sokerin yhteyden monta kertaa. Sokeri tekee kärttyisäksi, levottomaksi ja elämän hankalaksi. Mutta miten sokerista voikaan päästä eroon tässä yhteiskunnan tilanteessa missä sokeria on jokapuolella?


Sokeririippuvuutta on verrattu nikotiini riippuvuuteen, joten vahvasta tarpeesta saada aina vaan sokeria taitaaa olla kyse...

Tsemppasin heti seuraavalla kauppareissulla ja ostin paljon vihanneksia. Väriä lautaselta on kaikilla löytynyt aikaisemminkin mutta nyt tavoitteeni on saada sitä enemmän! Esikoisella on niin rajattua ruokien kanssa ettei hänelle mitään uusia makuja tule olemaan mutta määrää voi lisätä. Kuopus ei vesimeloni-kurkku-salaattisekoitus-annoksestaan juuri välittänyt mutta itselle tuli hyvä mieli että olen edes lähtenyt yrittämään.

Esikoinen on tokaluokkalaisena alkanut laajentamaan reviiriään ja kyläilyt kavereiden kesken ovat lisääntyneet. Poikani on Steiner-koulussa joka on ainut isolla alueella maita ja mantuja joten lapsetkin ovat levittäytyneet isolle alueelle. Kyläilyt vaativat näin etukäteisuunnittelua jotta poika voi kyläillä kaverin luona suoraan koulusta. Kyllähän sitä muuten voisi vaikka ex-tempore mennä kun vaan asiasta sovitaan mutta minkäs teet kun ei ole ruokia mukana... On surullista huomata taas yksi sairauksien aiheuttama rajoitus lapseni elämässä...

Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, niinhän se on. Viime postauksen tuuletukset tulivat kuitenkin liian aikaisin ja Esikoisen kohdalla on palattu Minirin lääkitykseen joka pitää pojan kuivana öisin. Poika ei ainakaan meille näyttänyt mahdollista pettymystään, toisaalta, onhan se mukavampaa ottaa lääke iltaisin kuin olla joka yö märkänä. Eli lääkityksen purku ei vieläkään onnistunut.

Hunajasiedätys on ollut tauolla - hunajaa ei tahdo meidän pienestä kaupungista saada!!

Kuopus on ollut T-O-D-E-L-L-A levoton. Ei auta kiekot, eli ei astmaa. Mitä lie murkkuikää kehittelee - raskasta joka tapauksessa, vaikka onkin oma ihana muruni välillä.

Arki rullaa eteenpäin ja ruokien teko tökkii vaikka Esikoisen ruokavalio laajenee.

Aaaaw, voiko tämä olla vielä tottakaan?? Esikoisella reilu 4 vuotiaana aloitettu ja monen monta kertaa sen jälkeen yritetty lopettaa yökastelu lääkitys (Minirin) on nyt purettu. Ja todella, poika on kuiva! Ollaan kaikki vähän hämillämme ja yksi iltarutiineista on muistamisesta on muuttunut. Enää ei tarvitse muistaa iltasadun jälkeen iltalääkettä. Ja jos tämä on todellakin tässä, on tämä pojalle yksi todella iso askel. Ei tarvitse enää huolehtia onko lääkettä mukava kyläillessä, onko kosteussuojaa patjalla. Ja se tunne kun parantuu!!

Uskomatonta.

Angiina vaivaa perhettämme ja lähipiiriä. Minä ja Kuopus olemme lääkekuurilla, toinen puoli perheestä on vielä päässyt ilman. Esikoisen kanssa kyllä kävimme lääkärissä tänään mutta vaivana lähinnä oli lima poskionteloissa mihin lääkäri kirjoitti varalle lääkekuurin. Miten ihanaa, käydä pitkästä aikaa "turhaan" lääkärissä. Ei aina tuhatta uutta lääkettä ja tautidiagnoosia.Nojoo, liiottelen mutta tiedät mitä tarkoitan.

Kaikesta sairaudesta ja sairastamisesta huolimatta poika kaksikkoni kasvaa ja kehittyy. On ihana huomata miten Esikoinen vihdoin, tokan luokan puolessa välissä, oppi lukemaan. Ja on sydäntä lämmittävää miten Kuopus innoissaan odottaa koulun alkua. Moni asia on helpommin koska lapset ovat jo monessa asiassa itsenäisiä mutta moni asia paljon monimutkaisemmin juuri siksi kun napanuora venyy..