Kuopus on ollut tosi tosi pahalla päällä pari viikkoa. Nyt muutama päivä on mennyt paremmin. Syytä tähän kiukkuamiseen ei oikein ole löytynyt. Mitä lie henkisiä kasvukipuja?

Esikoisella on kokeilussa Minrin lääkityksen purku, taas näyttää näin aluksi hyvältä mutta katsotaan loppuuko tälläkään kertaa hyvin. Jos kuukauden pysyy tilanne hyvänä voin ehkä uskaltaa jopa hehkuttaa. Kävi miten kävi, sen jälkeen kokeilemme kananmunan. Todella jännityksellä odotan miten siinä käy - ennen tuli pienestäkin reaktio.

Kerroinko jo että molemmat saa persilijaa! Ihanaa vaihtelua jo ihan ruuan ulkonäköön.

Muuten, meillä herkkuruokaa on kasvislihapullat:

400 gr sopivaa jauhelihaa
raastettua kukkakaalia, ehkä n. 1 rkl
pakastepinaattia 2 kuutiota sulana
juustoraastetta 1-2dl
suolaa + muita sopivia mausteita

Voi paistaa uunissa tai sitten pannulla. Jos paistan pannulla, laitan viimeisten pullien jälkeen pannulle kermaa ja kiehautan sen rasvan ym pannulle jääneen kanssa. Sitten lisää vähän suolaa niin tulee tosi hyvä kastike.

Ja kuten allergisten äidit tietää, on resepti muunneltavissa vaikka mihin suuntaan mutta tää oli meidän sopivilla tehty! Poikien lempiruokaa!

Tänään allergiat ovat nyppineet minua enemmän kuin yleensä. Kumpa jääkaapista voisi ottaa pojille mitä sattuu löytymään, oli se kalaa, munaa, lihaa tai ihan mitä vain. Aina, siis aina, on oltava askeleen edellä ruokien kanssa eikä mitään voi jättää sattuman varaan, koska muuten voi tulla tilanne ettei lapsille ole kunnon ruokaa. Tänään niin meinasi käydä mutta sain sävellettyä - keittettyä makaronia ja leipäkinkusta leikatut palaset paistuivat voissa pannulla ja poika söi ison annoksen hyvällä ruokahalulla. Huh, luovuus pelasti taas täpärästi.

Olisi kiva kuulla mitä erikoisuuksia allergiaperheen vanhemmat ovatkaan loihtineet lapsilleen tiukan paikan tullen tai muuten vain?

Kun Esikoinen oli ihan pieni, hän suostui syömään vain Samettikiisseliä. Ja senkin kylmänä. Siihen tuli voita joka sulatettiin, lisättiin riisijauhoja ja sitten riisijuomaa ja sokeria. Sitä keiteltiin sitten 10-15 min ja siitä tuli kiisseliä. Se kuitenkin piti aina jäähdyttää. Välipala piti siis muistaa tehdä ajoissa! Muuten jäi pojalle nälkä. Ja mehän keiteltiin. Respeti tuli nopeasti tutuksi ja tuntui että se tuli uniinkin, niin hyvin sen osasi etu- ja takaperin. Sittemmin olen onneksi unohtanut mitat. Aineksen vielä muistan.. ;)

Lapseni lähtee kahden yön risteilylle Famun ja Fafan kanssa. Otamme höllän linjan Esikoisen kanssa - hän saa luvan maistella tietyistä ruoka-aina ryhmistä jos haluaa. Muna, uudet lihat, osa kotimaisista viljoista ja soija on kiellettyjä mutta muuten, antaa mennä vaan - hallitusti ja hillitysti! Uskomatonta, en ole ikinä laittanut Esikoista matkaan Kielletyt-listan kanssa! Toivotaan että oireet tullessaan ovat lieviä, kotiapteekki kyllä matkaa mukaan ja onneksi oireet muutenkin tulevat viiveellä eli "parhaimmillaan" vasta kotona. Allergioiden selvä paraneminen kuitenkin vapauttaa ihanasti tälläisissä kohtaa elämää.

Seuraavaksi aijomme kokeilla kananmunan. Myös Minirin lääkityksen purkamisen kokeilu on kesän ohjelmassa. Nämä tulevatkin olemaan loppukesäloman ohjelma, muuta tuskin ehtiikään. Kokeilut suuntaan ja toiseen ottavat aikaa, eikä hötkyilyllä saa aikaan juuri muuta kuin harmaita hiuksia..

Lääkäri soitti kuopuksen asioissa. Kortisoli arvot ovat edelleen matalat joten pojasta tulee ottaa ACTH-rasitus koe. Sillä mitataan johtuuko matalat kortisoliarvot matalasta ACTH pitoisuudesta jota aivolisäke erittää. Sattumalta minulla itselläni on tehty sama mittaus mutta ne pitoisuudet olivat normaalit vaikka kortisoli minullakin on matala. Matalat kortisolit voivat johtua monesta eri asiasta, minunkin tutkimukset ovat vielä kesken. Kuopuksella siis epäiltiin ensin astmalääkkeitä mutta ilmeisesti lääkäri haluaa tutkia enemmän koska astmalääkkeiden vähentäminen ei auttanut arvoon. Keskusteltiin myös painon nousun syitä: Myönsi, että painonnousu saattaa johtua astmalääkkeistä koska ruokavaliolla ei painon nousua saada rauhoittumaan. Poika ei ole näkyvästi lihava mutta on kuitenkin isokokoinen ja kärsii siitä itse.

Käytiin tänään Kotipizazza syömässä. Olin niin tohkeissani Esikoisen mahdollisuudesta ottaa venhäpohjainen pizza etten oikeen keskittynyt Kuopuksen tilaukseen. Tilasin hälle pizzan toivomusten mukaan, ilman tomaatimurskaa jauhelihalla ja mozarella juustolla. Empä muistanutkaan (harvoin käydään koko paikassa tai jauhelihapizzaa muutenkan syödään) että jauheliha ei ole pelkkää jauhelihaa vaan se on tomaattipohjainen kastike täynnä mausteita. Että harmitti. Tomaatti ja mausteet eivät tällä hetkellä kuulu pojan ruokavalioon.

No, annoin Kuopukselle luvan syödä pizzan ja se ensin maistuikin. Aika nopeasti se alkoi kuitenkin maistua pahalta eikä poika syönyt puoliakaan pizzastaan ja nälkähän siitä jäi. Että minua nyppi! Sen kerran kun me vihdoin sinne Kotipizzaan päästään niin tulee tälläinen moka. Ja oma moka! Saa nähdä tuleeko millaisia oireita. Onneksi oireet ovat pääsääntöisesti tuollaisesta määrästä suht lieviä...

Poikien kevät on päässyt pahenemaan. Esikoisen vointi huononi ensin, nuhakuume vei voinnin aika väsyksi ja astmalääkkeitä meni yli suositusten. Lääkärissä ei kuitenkaan löydetty mitään antibiooteilla hoidettavaa joten mentiin vain oireita lievittävillä lääkkeillä. Onneksi vointi alkoi viikon jälkeen kohentua nopeasti ja nyt vointi on jo todella hyvä. Ihanaa kun toinen paranee ilman ylimääräisiä lääkkeitä.

Kuopuksen kohdalla ei käynyt yhtä hyvin. Samainen nuhakuume alkoi vaatia myös lisää astmalääkkeitä mutta vointi näytti jo pian paremmalta. Sitten alkoi taas alamäki ja eilen vointi oli jo niin huono että mentiin aika nopsaan lääkäriin. Siellä sitten tutkittiin ja todettiin keuhkokuume! Aikamoinen jälkitauti pienelle astmaatikolle. Saimme kuitenkin luvan kotiutua niin että meille kirjoitettiin valmiiksi avoin lähete sairaalaan minne voi sitten tarvittaessa mennä. Nyt tänä aamuna poika on jo hiukan pirteämpi joten toivoa pikaisesta paranemisesta on. Harmi vain että päiväkodin viimeinen viikko meneekin kotona toipuessa ja kevätjuhlakin näyttää menevän ohi suun :(

Kuopuksen maissikokeilu muuten todisti vain sen että poika on sille allerginen. Esikoisen kanssa on ongelmia vehnän kanssa - emme oikein tahdo muista antaa sitä pojalle! :) On myös oma hommansa alkaa etsimään tuotteita mitä voi pojalle antaa. Se vaatii taas vielä tarkempaa perehntymistä hyvin monen uuden tuotteen tuoteselosteeseen. Seuraavaksi ajattelin josko uskaltaisi kokeilla kauraa ja ruista. Hui! :)

Kesäloma koputtelee jo ihan nurkan takana.

Nyt pitänee koputtaa puuta kun sanon että yllättävän hyvin mennyt tämä kevään alku/kevät (kohtahan se kesä on jo täällä). Siinä kun muut valittelevat siitepölyjä, meidän pojat porskuttavat suhteellisen hyväntuulisina ja terveempinä kuin koskaan aikaisemmin keväisin. Toki molemmilla on järeat lääkitykset päällä mutta nekään eivät ole ennen riittäneet. Tänä vuonna riittää!!!! Ihan mieletötä.

Esikoinen kyllä sai nuhakuumeen ja on nyt rohiseva ja ritisevä. Ei kuitenkaan pahasti. On nyt lepäillyt pari päivää ja se näyttää auttaneen. Jotain uutta - osaa pyytää jo itse kiekkoa kun alkaa yskittää. Vau.

Voi vitsi että odotan kesä, loman alkua. Olen poikieni kanssa koko kesän kotona. Ne kiireettömät aamut, rannalla loikoilu, retket ja muut ihanat kesäjutut vaan odottaa meitä!

Kuopus menee kouluun ja Esikoinen kolmannelle luokalle ensi syksynä. Kliseistä, mutta niin se aika vaan todella menee. Vieläkään ei ole vauva/taaperovuosien tuskainen taival pyyhkiytynyt mielestä pois joten nautin tästä ajasta enemmän. Naapurissani on vauva - on välillä pysäyttävää nähdä että vauvatkin voi olla pääsääntöisesti tyytyväisiä ja iloisia eikä juurikaan itkuisia tai kipeitä. Asia mitä minä en ole tai tule koskaan kokemaan omieni kanssa.

Ja hei, Esikoisen vehnä kokeilu jatkuu. Onko kyseessä edes enää kokeilu, en tiedä, mutta niin se poika vaan syö säännöllisesti useamman kerran viikossa vehnää, ilman oireita. Yksi iso afta oli suussa mutta se tuli flunssan kanssa samaan aikaan joten TOIVON sen johtuvan siitä. Ruokakokeiluiden aikaan aftat suussa ei tiedä ollenkaan hyvää. Täytyypä tarkistaa suu taas.

Kuopus sai rakon jalan sisäsyrjään, paikkaan mihin ei yleensä rakkoa saada koska sisäsyrjä nousee ylös. Tulipa taas muistutus lattajaloista ja siitä että niitä pitäisi jumpata. Josko sitä muistaisi iltaisin muutaman jalkajumppa liikkeen tehdä tästä lähtien???!

Myös PEF-puhallukset on olleet ihan onnettoman vähäisiä nykyään. Miten sitä ei muista niitä ottaa, en käsitä. Sen pitäisi olla automaatio niin sen muistaisi. Vaikka joka aamu tai ilta. Onko teillä lukijoilla joku hyvä systeemi millä puhallukset muistaisi?

Kuopuksen verikokeiden tuloksia on tullut. Siinä kontrolloitiin monia kokeita mutta poikkeavaa löytyi kahdesta. Vaikka poika on saanut D-vitamiini lisää 20 µg/vrk oli d-vitamiini arvo alakantissa. Niinpä saa pienen buustin nyt ennen kesän helteitä ja sitten syksyllä nostamme peruannoksen 30µg:aan.

Tämän lisäksi kortisoli arvo oli matala. Lääkäri selitti, että tämä saattaa merkitä lisämunuaisen lamaa joka saattaa johtua liiasta kortisolista veressä jolloin lisämunuainen himmaa omaa tuotantoaan, siis vaikka ei pitäisi. Liika korstisoni veressä taas johtunee vahvoista kortisonipohjaisista astmalääkkeistä. Poika saa nyt vain miedompaa Seretideä ja koska on siitepölyaika, tuplataan Xyzal koska allergioireita kuitenkin on, että jotenkin pärjätään. Muuten sitten vaan Ventolinea pumppaamaan.

Mutta kuten olen sanonut, ei siitepöly oireet tosiaan ole niin pahat kuin viime keväänä, vaikka työlästä elämä onkin tällä hetkellä niiden vuoksi!

No, jos kortisoli arvo ei kuukauden päästä ole korjaantumaan päin, saa Kuopus lähetteen sairaalaan ja ACTH-kokeeseen joka on rasitustyyppinen koe.

"Laboratoriossa otetaan ensin verinäyte, jonka jälkeen annetaan ACTH:ta injek-

tiona lihakseen tai laskimoon. Seuraavat verinäytteet otetaan 30 ja 60 minuutin kulut-

tua (lapsilla 60 ja 120 min) injektiosta."  www.huslab.fi

Mitä sen jälkeen, en tiedä.

Matala kortisoli ei ole ihan vaaratonta. Koska kortisoli on stressihormoni, tarvitsee elimistö sitä strssin tullen. Elimistön stressitilanteita on vaikea infektio tai onnettomuus. Siksi onkin silloin hoitohenkilökunnalle tärkeää kertoa tästä arvosta, että osaavat sitä sitten hoitaa.

Kaikennäköistä!

Ihanaa, sadepäivä!! Kaksi viimeistä aurinkoista ja lämpöistä päivää on, varsinkin Kuopuksella, pinnan kiristelyä, älytöntä käyttäytymistä ja suunsoittoa. Tyypillistä oireilua siitepölyille. En tiedä voiko lyhyt siedätys jo auttaaa, mutta emme ole joutuneet vielä hakemaan lääkäristä lisälääkitystä! Hiukan nokka vuotaa Esikoisella ja Kuopuksella lima velloo mutta nykylääkitys on niihin riittänyt! Yleensä tässä kohtaa on jo muutama antibiootti ja kortisonikuuri syöty. TYKKÄÄN!!!

Kuopus oppi pyöräilemään ilman apupyöriä. Ei ole välittänyt pyöräilystä juuri ollenkaan aikaisemmin, kerran kesässä suostunut kotona nousemaan pyörän päälle mutta päiväkodissa on sittne pyöräillyt (pitkin hamapin). On ollut koko ajan sitä mieltä ettei osaa ajaa edes apupyörillä mutta hitto, oli huijannut meitä! Apupyörillä ajo sujui (ryhmäpaine naapurin pojilta johti pyöräilyyn) loistavasti ja sittne otettiinkin samantien apparit pois. Ja poika senkun jatkoi polkemista kuin olisi aina polkenut. Ja nyt nauttii täysin rinnoin polkemisesta ja sen tuomasta onnistumisen ilosta.

Poika on (vähän kuin äitinsä) hyvin vaativa itseään kohtaan. Kaikki pitäisi osata heti, pinna ei oikein kestä harjoittelua eikä itsetunto sitä ettei heti osaa. Tässäpä on pojan yksi kasvun paikka joka jatkuu varmasti loppu elämän. Saa nhädä kuinka käy jos Kuopus jossain vaiheessa aloittaa jonkun harrastuksen. Kestääkö pinna harjoittelua? Osaako poika laittaa itselleen realistiset tavoitteet? Kuopus on aina tarvinnut paljon kannustusta ja kehumista, tuntuu että sen merkitys korostuu koko ajan lisää.

Jotain on kuitenkin tapahtunut. Ollaan aloitettu maissikokeilu ja sen myötä on tullut ihottumaa. Kuopus on ITSE pyytänyt rasvaamaan ihottuma kohtia. Poika joka on ennen jo rasvatuubin nähdessään juossut huutaen karkuun.

Niin ne lapset kasvaa ja ongelmat muuttuu :)